Jos nyt viimein saisin tämän onnistumaan, kahtena viime kertana olen onnistunut painamaan jotain nappia läppärissäni ja koko kirjoitus on hävinnyt taivaan tuuliin. Nyt koitetaan kolmannen kerran, josko saisin sivuja päivitettyä. (meinasi jo kone lentää seinään;))

Lauantaina Tinkalla oli agilitytreenit taas Keravalla. Meillä oli tällä kertaa ohjaajaharjoittelija vetämässä reenejä ja hienosti meni. Kepitkin menivät sujuvasti, vaikka ne tulivat jyrkkänä käännöksenä suoraan hypyn jälkeen. Tinka löysi hienosti oikean välin mistä aloittaa ilman, että jouduin sitä näyttämään, hyvä Tinka! Julia oli kameran kanssa kuvaamassa ja kerrankin sain nähdä mitä tarkoittaa kun juoksen mummona- ei, se ei todellakaan tarkoita sitä että juoksisin kovaa vaan kyyryssä niin kuin mummo, taitaa tuntua siltä että hallin katto tippuisi päälle.

Sunnuntaina aamulla jo ennen kahdeksaa olin Purina-areenalla Konalassa, missä seurani HSKH järjesti agilitykisat. Olin lupautunut ilmoittautumisiin avuksi ja meitä olikin siellä kaksi vihreää yhden konkarin opastamana. Kisakirjat esiin,onko lisenssi maksettu, onko luokkanousuun mahdollisuutta, onko koira mitattu jne. Vilinää ja haukkua riitti ja kivaa oli. Vain yksi koikkeri oli paikalla kisaamassa, mutta pääsikin toiselle palkintopallille, onneksi olkoon lajitoverille! Varpaat ja nenä jäätyivät parista sukkakerroksesta ja kerrastosta huolimatta, mutta oli kyllä mukavaa tutustua muihin harrastajiin!

Nyt on vielä pakko kertoa Tinkan metsästystaidoista. Eilen olin illalla Tinkan kanssa koiratarhalla ja siellä mennä vipelsi yksi päästäinen. Minä tietenkin viksuna sanoin Tinkalle että kato mikä tuolla menee ja Tinkahan hyökkäsi perään. Yksi iso loikka ja päästäinen oli mennytttä, minä tietenkin säikähdin ja huusin irti ja Tinka ihmetteli että mitä tässä nyt oikein piti tehdä, enkö saakkaan syödä saalista?!? Muut paikallaolijat nauroivat kun meikä ottaa päästäisen muovipussiin ja heittää roskikseen- ok, olen kyllä kuullut, että koirat syövät päästäisiä, mutta itse en halua että Tinka niitä syö, varsinkaan nyt ennen astutusta. Onneksi kuitenkin tajusin kehua Tinkaa kunnolla, ettei tule ongelmia jos isäni lähtee Tinkan kanssa metsälle;).

Ai niin, kiitos vielä kaikille Tinkaa muistaneille, en kerennyt erikseen kaikkia kiitellä! Paljon on käyntejä ollut sivuillani, kohta menee 500 käynnin raja rikki-hienoa! Koitan saada vielä videota kisoista ja reeneistä lisättyä sivuille, kunhan ehdin.