Oikein hyvää uutta vuotta kaikille tutuille ja tuntemattomille sivullani kävijöille! Taas on yksi vuosi vierähtänyt, on se kumma kun itse ei tunne vanhentuneensa juurikaan, mutta lapset kasvavat silmissä.

Eilinen ilta meni kyläilyn merkeissä vanhempieni luona. Syötiin hyvin ja istuttiin iltaa siskon ja veljen ja tämän vaimon kanssa, katsottiin lasten kanssa videoita ja keskiyöllä käytiin räjäyttämässä raketit. Koiria oli paikalla neljä kappaletta, joista yksi jännitti paukkuja, yksi vain räksytti kaikelle mahdolliselle ja yksi ei varmaankaan enää vanhuuttaan kuulut eikä nähnyt juuri mitään. Tinkaa selvästi alkoi vähän jännittää illan myötä, yksittäiset äänet eivät vielä häirinneet, mutta sarjatuli vähän pisti tassut tärisemään. Loppujen lopuksi kaikki koirat löysivät itsensä mummun vierestä hänen sängystään, siellä oli rauhallista nukkua.

Kahdeltatoista kävimme ulkona, mutta siskoni jäi koirien kanssa sisään. Pahin hetki meni nopeasti ohi kun hän alkoi temputtamaan koiria ja palkkasi niitä kinkulla. Kaikki neljä rivissä eivät sen jälkeen edes huomanneet paukkuja ja kotimatka autollakin meni hyvin. Kun vain käyttäytyi kun mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunutkaan. Tosin hieman säälitti vastaan vipeltävä metsäjänis, joka ei tainnut ollenkaan ymmärtää miksi ympäristö oli muuttunut sotatantereeksi. Voi metsäneläinparkoja uudenvuodenyönä, kaikkea sitä ihminen keksii. Näin muuten pari päivää sitten mielenkiintoisen dokkarin JIMiltä, missä näytettiin mitä tapahtuisi, jos ihmiset yhtäkkiä häviäisivät planeetalta. Voittajina taisivat selvitä torakat, rotat, pulut ja sudet, mutta kotikoirista monikaan ei pärjäisi edes viikkoa. Mitä kaikkea koirien jalostus onkaan saanut aikaan... mutta se näistä pohdinnoista.

Nyt ulos nauttimaan auringosta ja kirpeästä pakkasilmasta lasten ja Tinkan kanssa!

2193984.jpg