Tiistaina oltiin Tinkan kanssa pitkästä aikaa treenaamassa, kyllä oli neidissä virtaa kuukauden paussin jälkeen. Ihanaa oli kun kerrankin reenit menivät putkeen. Irtoamisharjoituksessa neiti tosin loikkasi yli puomin halutessaan samalle puolelle kanssani;), mutta muuten kaikki meni hienosti ja kepitkin mentiin täysillä eri kulmista. Tinkalle ei tarvitse enää edes näyttää sisääntuloa, vaan itse voin juosta eteenpäin seuraavalle esteelle.  Tälläkertaa  muutenkin treenit oli suunniteltu ilman kaikenmaailman meitä hidastavia persjättöjä ja takaaleikkausta(juu, en osaa vielkään kunnolla!) ja Tinka sai painella täysillä. Kyllä oli mukavaa ja hiki lensi ommistajaltakin;).

Mutta nämä yöt meillä! Voi itku kun saisi nukkua! Taika keksi muutama yö taaksepäin, että portaista pääsee livahtamaan läpi ja hipsutteli yläkertaan. Onneksi heräsin kolinaan eikä Taika tipahtanut avoportaiden välistä, kyllä meinasi sydän pysähtyä. Seuraavana päivänä tilkitsin portin poikkipinnoilla ja luulin saavani nukkua rauhassa, mutta ei, neiti vääntäytyi silti toisesta kohtaa läpi ja taas olin kärppänä pelastamassa sitä. Ja kun Taikan jätti alakertaan alkoi kamala huuto joka jatkui ja jatkui. Ja eilen sitten pahvit ja ilmastointiteippi käyttöön, huomasimme nimittäin, että nyt neiti vääntäytyi portaiden  sivureunojen läpi, kyllä on ketterä! Jouduin siis tilkitsemään kaikki rakosetkin. Viime yö meni sitten siinä kun Taika oli jo keksinyt portaat ja nyt yritti syödä ja kaivaa itsensä läpi portista ja huusi puoli yötä samalla. Pää meinaa hajota univajeesta ja nyt ihmetyttää mitä tehdä. Täytynee soittaa kasvattajalle tai antaa koiran huutaa tai vaihtoehtoisesti jäädä itse sohvalle nukkumaan tai ottaa koirat kainaloon. KÄÄK!

Tinka ja Taika tulevat todella hyvin toimeen, riehaavat keskenään joka välissä ja Tinkakin haastaa koko ajan Taikaa leikkiin. Lenkityskin sujuu jo hyvin, vaikka välillä Taika taluttaa Tinkaa remmistä. Autoilu sujuu hyvin ja kohta pitäisi antaa tytölle matokuuri ja tilata aika rokotukseen.

Ai niin, koulutusohjaajakurssi suoritettu ja nyt enää muutama reenikerta ja saan virallisen kortin!

Lepakkokorva luu suussa pöydän alla

Kaverukset nokosilla

Painia

Irvitään

Hampaat kolisevat